Tiistaina oli Tessan kanssa valmennus.
Olin edellisenä päivänä vähän hypännyt pientä ristikkoa. Tessa oli edellisenä päivänä vähän tuntunut siltä, että sitä tympi kun ollaan tehty vain samanlaista hommaa monta päivää eli pyöritty maneesissa kouluratsastuksen merkeissä.
No mitä pieneen ristikon hyppelyyn tulee niin se sujui vaihdikkaissa merkeissä! En tiedä oliko Tessa todella innoissaan tästä pienestä vaihtelusta, vai oliko kuolain valinta mennyt vähän mönkään. Olin ajattelematta laittanut Tessalle paksut nivelet. Itsellä tosin on ollut aina se periaate, että hevosen pitää toimia ihan pehmeälläkin kuolaimella tilanteessa kuin tilanteessa. Mutta vähän ohkasempi kuolain olisi varmasti auttanut.
Mutta nyt siis siihen valmennukseen.
Teimme muunmuassa näitä asioita:
-pohkeenväistöä uralla käynnissä
-peruutuksia
-laukka ympyröitä ja voltteja
-laukkalävistäjiä
-keskiraveja
Pohkeenväistöt rupesivat sujumaan, kun muisti päästää kunnolla avun pois, kun Tessa väisti. Sari oli myös maastakäsin avustamassa. Tessa osaa mennä hienosti pohkeenväistöä, mutta se on oppinut jotenkin olemaan vähän vastaan tälläisiä kouluratsastuksen erikoisuuksia. Nyt kuitenkin Tessa sai paljon kiitosta, ja oli siitä silminnähden tyytyväinen! Hevonen oppii pitämään ja tekemään mielellään asioita mistä se ei ole ennen pitänyt, kun ratsastajalla on oikea asenne ja on valmis kiittämään hevosta pienistäkin edistymisistä.
Tämän saman huomasi peruutuksista. Ilmeisesti esteillä on tapana joillakin tehdä kiellon jälkeen vahva peruutus, joka on tällöin rangaistus. Miten silloin hevonen voi mielellään tehdä sellaista kähnäämättä vastaan? Sarin kanssa tehtiin peruutuksia rauhassa, askel kerrallaan. Tessasta huomasi taas, että se oli tyytyväinen, kun sai kiitosta. Peruutuksen jälkeen oltiikin rauhassa eikä saanut palkaksi pelkkää kireätä ratsastajaa selässä. En tiedä, joko Tessalla ei ole koskaan sitten tehty peruutuksia tai sillä on vain huonoja kokemuksia tästä liikkeestä.
Laukassa volteilla Tessa rupesi hieman narskuttamaan hampaita, kun tehtiin taas vähän haastavampaa hommaa. Voltit ei ollut kauhean pieniä, mutta kuitenkin ympyrää pienempiä. Nämä onnistui, kun itse heräsin ratsastamaan, enkä antanut Tessan vain kaatua lapa edellä voltilla.
Laukkalävistäjät sujuivat hyvin ilman vaihtoja. Tosin raviin siirtymisissä vielä harjoiteltavaa, jottei Tessa juokse alta pois vaan olisi niissäkin kuulolla.
Keskiraveissa Sari antoi hyvän neuvon kisoja ajatellen. Koska Tessalla ei yhtä hienot keskiravit kuin Barbulla (ainakaan vielä!) kannattaa kiinniotto tehdä selkeästi. Tällöin keskiravin saa näyttämään heti näyttävämmältä.
Ja tähän lopuun! Minä hyppäsin tiistaina 100cm pystyn puhtaasti. Ratsuna toimi Sidu. Hurjaa! En ole ikinä mennyt niin "isoa". Pieni hyppy esteratsastajille, Suuri hyppy minulle (kouluratsastajalle)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti