Olen niin iloinen, että lumi on tullut. Olin jo niin kyllästynyt niihin mutakeleihin!
Eilen kävin kentällä vähän hankitreeniä tekemässä ja painotan nyt vähän. Kannattaa jokaisen muistaa, että vaikka kuinka olisi kiva mennä tunti tolkulla siellä hangessa, on se hevoselle tosi rankkaa. Sitä ei saa tehdä kauaa näin alkuun. Olinkin kentällä ehkä 10 minuuttia. Alku-ja loppukäynnit menin tiellä, jossa ei joutunut rämpimään. Tessakin oli jotenkin tosi tyytyväinen tästä vaihtelusta.
Perjantaina meillä oli valmennus, jossa teimme aika paljon laukka työskentelyä. Alkuun
eteen ratsastuksia pitkillä sivuilla ja lyhyillä takaisin kiinni. Tessa antaa, jo aika hyvin lyhenttää laukkaa pitkästä ilman, että se rikkoo raville tai nostelee päätä. Tai sitten olen vain oppinut käyttämään enemmän istuntaa ;) Tämän jälkeen nostettiin laukkoja käynnistä. Käynti piti katsoa ensin aktiiviseksi ja Tessan piti itse kantaa pääänsä. Sari huomautteli mulle ulkojalasta, joka tuppaa menemään liian taakse nostaessani laukkaa, jolloin hevosen takapää siirtyy helposti sisälle.
Nostettiin käynnistä myös vastalaukkoja, jotka nousivat hyvin ja eikä rikkoutunut kertaakaan. Tosin vielä vähän vauhtia riittää lyhyillä sivuilla, mutta oli jo paremmin hallinnassa. Olen oppinut jo paremmin olla vetämättä ulko-ohjasta vastalaukassa. Sain kerran Sarin tunnilla ahaa-elämyksen, kun Sari huomautti ettei siitä ulko-ohjasta saa vetää, kun muuten se lukitsee sen laukan liikkeen. Tätä voi havainnollistaa sillä, että eihän myötälaukassakaan voi tukeutua siihen sisäohjaan, kun hevonen ei voi silloin laukata. Tämänkin asian tavallaan tiesin, mutta kun "uuden" tiedon voi mukauttaa vanhaan tietämäänsä se menee paljon paremmin perille.
Lopuksi teimme vielä keskiraveja sekä raviväistöjä, joissa alkuun Tessa yritti juosta läpi, mutta sain sen nopeilla pidätteille takaisin. Keskiravit onnistui tosi hyvin :)
Olen saanut tässä toisenkin ahaa- elämyksen. Jos hevonen vain juoksee alta teen nopean ja vähän vahvemman pidätteen ja päästän vain pidätteen pois, enkä koko ohjaa. Mulla on välillä tapana pidätteen jälkeen päästää koko ohja pois, jolloin kuolain voi aika ikävästi kolahtaa hampaisiin :/ Huomasin tällöin heti eron, kun tein näin. Ja sitten täytyy oikeasti päästää käsi rennoksi, hyvin usein jännitän käsiäni, vaikka en sinäänsä pidätä hevosta, mutta kun keskityn oikeasti rentoon käteen, hevonenkin tulee rennommaksi suusta.
Ratsastus on tavallaan hyvin yksinkertaista hommaa, mutta eihän sitä niin monimutkaisesti ajatteleva ihminen koskaan tajua :D
Tänään oli tarkoitus lähteä maastoon, mutta kurkkukipuni takia päätin käydä vain vähän taluttelemassa Tessaa...
Huomenna tulee vuosi täyteen siitä, kun sain kokea millaista on olla ambulansin kyydissä nilkka pee-askana. Hyvin on jalka toiminut, kun olen päässyt nykyään ihan juoksulenkeille ja nyt tavoitteena on toukokuun lopussa naisten kymppi :D saas nähdä miten käy. Olen jo parin tallilaisenkin innostanut mukaan lenkkeilyyn.
Vuosi tulee kohta myös siitä, kun rakas hevoseni, Barbu, lähti vihreimmille laitumille. Oli se vaan hieno hevonen ja ikävä on ♥
Olisi tosi kiva tehdä joku erikoispostaus, mutta en ole oikein keksinyt mistä? Mitä te haluisitte? Päivä tallilla kuvina, vai joku oma mielipide jostain aiheesta....?
Voisin tehdä myös kysymyspostauksen, jos teillä on jotain kysymyksiä :)
JA JOS JOKU HALUAA TEHDÄ BLOGILLE TALVISEN ULKOASUN, OLISIN TODELLA KIITOLLINEN! :) En osaa ite tehdä ollenkaan niitä, kun ei ole edes mitään kunnon ohjelmaa :/
