sairasloma-aika hyödyksi

Olen miettinyt miten saisin edes jotenkin hyödynnettyä sairaslomani, ja olen keksinyt kolme eritapaa miten saan käytettyä luppoaikaa hyödyksi.

1. Kuntoharjoittelu. Teen vatsalihaksia. Olen pyrkinyt tekemään pari kertaa päivässä ainakin 50 vatsaa. Lisäksi reisilihaksia olen jumpannut, niin että selinmakuulla nostelen molempia jalkoja (eriaikaan), niin että jalka on suorana, jolloin työtä joutuu tekemään reisilihakset. Vielä olen nostellut käsipainoja, vaikka käsivarret kyllä joutuu jonkin verran hommiin noiden kyynärsauvojen kanssa.
Voi olla, että kipsin sisältä tulee aikamoinen järkytys, kun kaikki pohjelihakset ovat kadonneet. Aijon mennä vesijuoksuun, kun vain siihen kykenen. :D

Tässä en ilmeisesti ollut miettinyt ryhdikkyyttä

2. Mielikuvaharjoittelu. Yritän aina välillä mielessäni nähdä ja tuntea ratsastavani. Yritän miettiä onnistunutta suoritusta, jossa kaikki natsaavat. Voin vaikka tehdä avotaivutusta. Mietin miltä se tuntuu, miltä se näyttää eri kuvakulmista ja mitä teen, että se onnistuu. Voin sanoa, että tämä on välillä hankalaa, jos keskittyminen herpaantuu. Tosin jos et oikeastikaan ratsastaessa keskity kunnolla, niin ei mikään silloin onnistukaan kunnolla. Tämä on siis myös hyvä keskittymisharjoitus.

3. Katson videoita ratsastuksesta. Olen katsonut esim. Youtubesta hyvien ratsastajien ja ammattilaisten ratsastusta, jolloin mieleeni jää helposti esim. kuva ryhdikkäästä ratsastajasta. Muistan joskus ratsastaessani muistelevani katsomaani videota, jossa oli ryhdikäs ratsastaja ja menin tätä miettiessäni melkein itsestään ryhtiin myös. Ja kappas hevonenkin oli ryhdissä (kumma juttu!).
Omastakin ratsastuksestani olen katsellut videoita, ja miettinyt mielessä mitä olisin tehnyt toisin ja mitä mahdollisesti oli hyvää. Se on kyllä välillä ihan hirveää katsoa omaa ratsastusta, kun joutuu melkein kokoajan ajattelemaan "mitä mä nyt tossakin säädän!!??" :D



ONNELLISTA JA MENESTYKSELLISTÄ UUTTA VUOTTA 2012 KAIKILLE!! :)

tyhmä minä

Tajusin vasta nyt, että miksi olin laittanut kyselyyn, että oletko lukijat listallani, koska senhän nyt näen, että montako virallista lukijaa on :D Mutta siis ainakin 7 anonyymi lukijaa löytyy.
Vaihdan kyselyn toisenlaiseksi...

Kysymyksiin vastaukset ja joululahjoja

Noniin nyt on joulu sitten vietetty ja oli harvinaisen oudon tuntuinen joulu. Tai se ei edes tuntunut joululta.
Sain joululahjaksi (kerron nyt vain heppaaiheiset) 4 hevoskirjaa, joista 2 on englanninkielisiä. Sain Monty Robertsin Hevoskuiskaajan käsikirjan. Todella hyvältä kirjalta vaikuttaa. Hänen kehittelemänsä Join-Up on kirjassa hyvin selitetty ja havainnollistettu kuvin. Lisäksi sain myös Dressage to Music- kirjan. Siinä neuvotaan miten saa tehtyä hyvän Kur- ohjelman. Vaikuttaa myös kiinnostavalta, mutta tosiaan englanninkielinen kirja niin katsotaan kuinka paljon saan selvää. Ainakin olisi motivaatio yrittää saada selvää, kun aihe on kuitenkin todella kiinnostava :) Sain vielä liput Apassionataan ja lahjakortin hevostarvikeliikkeeseen!


Seuraavaksi vastaan kysymyksiin, joita sain yhdelta henkilöltä. Ilmeisesti tosiaan olen kertonut niin hyvin kaikesta, että kellään ei ole mitään kysyttävää tai sitten ketään ei vain kiinnosta :D

Missä aloitit ratsastuksen?
-Aloitin Sammaliston ratsastuskoulussa. Kävin tällä tallilla aika kauan ja minulla oli pari hoitoponiakin. Silloin opetus oli aika huono tasoista (tämän hetkisestä tilanteesta en tiedä, kun vaihtunut opettajat), joten olisi ollut ehkä parempi, että olisin aloittanut joillain toisella tallilla....

Millä talleilla olet käynyt ?
-Säännöllisesti olen käynyt Sammalistossa, yhdellä pienemmällä tallilla, sekä Haukankallion ratsastuskeskuksessa vuokrasin yhtä ponia sekä nyt tietenkin Herajoen tallilla.
Käynyt olen tietenkin monilla muillakin talleilla esim. leireillä Kt-tallilla ja Siilinratsastuskeskuksessa.

Kuinka paljon aikaa kuluu viikossa tallille?
- PALJON! Jos tallilla menee päivässä yleensä ainakin 3 tuntia. Minua ei kyllä yhtään haittaa, että menee paljon aikaa, koska pidän siitä hommasta. Välillä vaan tulee sellainen olo, että haluaa jo kotiin jos on nälkä. Siihenkin löytää apua eväistä ;) Tuntuu todella oudolta olla nyt kotona vaan ja käydä pari kertaa viikossa tallilla katselemassa kun muut ratsastavat ja tekevät tallihommia.

Lempivarustemerkki, jos on?
-Eskadron. Se tekee kivoja satulahuopia, pinteleitä ja loimia.

Ostatko mielumin yhden kalliin merkkivarusteen hevoselle vai paljon halpoja merkittömiä varusteita?
-Mielellään ostan yhden kalliin, koska säästyy rahaa ja vaivaa ostaa laadukas ja kestävä. Tosin jos joku kallismerkki osoittautuu huonoksi tai joku halvempi merkki yhtä hyväksi kuin kallis niin ostan tietenkin halvempaa.

Ostatko tietyn värisiä varusteita?
-Olen huomannut, että omissa ratsastusvaatteissani suosin ruskeaa, mutta kun ostan satulahuopia ja pinteleistä haluan ostaa paljon erivärisiä.

Kuvaile unelmien hevostasi
-Kouluhevonen! Osaisi kaiken, joten se opettaisi minua paljon. Se olisi kokenut kisahevonen. Se olisi varmasti Barbun värinen tai ainakin valkoinen läsi päässä :D

Mitkä ovat tavoitteesi kun olet parantunut?
-Suunnitelmani- postauksessani kerroin ne mielestäni aika hyvin, mutta siis kilpailla Tessalla nyt ainakin ensivuosi. Aloittaa samoista eli Helppo B luokista ja mahdollisesti loppukautena startata helppo A luokkia.


Jos jotain kysymyksiä tuli nyt mieleen tai joku asia jäi vaivaamaan tjn. niin kysykää ihmeessä! :)

Jossittelua

Eilen tuli jotenki todella surullinen olo ja olin aivan maassa. Kävimme vaihtamassa kipsin ja otettiin tikit leikkaushaavoista. Kipsimies joutui vähä muuttamaan nilkanasentoa, koska ei ollut ihan 90 asteen kulmassa. Se ei sattunut kauheasti, mutta kun lähdin keppien kanssa kävelemään kipu tuli. Jalkaan sattui ihan helvetisti. Sain kipulääkettä ja jalan laitettua vähän koho asentoon, joka helpotti oloa heti. Kaikki oli hyvin kuvissa. Nilkka ei oikein vaan pitänyt tosta asennon muuttamisesta.

Kotona tuli sitten sellainen olo, että en parane tästä ikinä! Olin ajattelut aikaisemmin positiivisesti enää jäjellä 4 viikkoa jo kaksi viikkoa mennyt. Nyt ajattelen vielä on yli 3 viikkoa jäljellä. No yritän itselleni toitottaa tuota positiivista ajattelua. Lisäksi rupesi pelottamaan mitä kuntoutus tuo tullessaan sitten kun kipsin saa pois? Ja ainiin kipsiä ei välttämättä oteta 3 viikonpäästä. Että todella kiva. Mutta silloin saan varmaan jo kyllä astua kipsikengän avulla.  Kun kipsi oli poissa tikkien poiston ajan, jalka tuntui todella oudolta! Ihan sellaiselta hauraalta ja halusin äkkiä kipsin takaisin, koska tuntui että joku puuttui (no niinhän siitä puuttuikin) Pelkäsin kokoajan, että liikautan kinttuani jotenkin, että kaikki luut menee ihan mukelis makkelis. Kipsi mies rauhoitti kuitenkin, että ruuvit ja levy pitää todella hyvin luut paikallaan eikä ne ihan heti lähde pois paikoiltaan.

Mietityttää vaan, että miltä tuntuu sitten kun kipsi lähtee ja jalka on ihan paljaalla, ja sillä pitäisi ruvetä astumaan. Sattuuko se? Pelkään varmaan, että jalkani luut murtuu uudestaan kuntoutumisessa vaikka niin ei voi käydä, kai?

Viime jouluna, kun kaikki oli vielä hyvin.

Kaikista ärsyttävintä on katsoa peilistä itseään. Kun katson, mietin, että voiko se todellakin olla minä jolla on tuo tyhmä kipsi jalassa ja kyynärsauvat käsissä. Minulla jolla ei ole koskaan ennen murtunut mikään ja ei ikinä ole tapahtunut hevoselta tippuessa mitään kauheaa. Minä joka tipun harvoin on nyt ilman ratsastusta monta viikkoa jonkun tyhmän tippumisen takia!!! Mitä jos en olisikaan ratsastanut silloin sompulla tai olisin saanut sen pidettyä aisoissa vaikka se pelästyi?

Mitä tekisin nyt jos en olisi tippunut. Tiedän sen mitä tekisin mahdollisesti. Menisin tänään varmaankin akintunnille hyppäämään Tessalla. Nyt menen vain istumaan katsomoon kun muut hyppäävät. Illalla olisin innoissani huomisesta jouluratsastuksesta. Pidän oikeasti joulusta, mutta nyt tuntuu, että jos voisin hypätä sen yli niin tekisin sen. En tiedä onko minun järkeä mennä huomenna katsomaan tallillamme sitä kun kaikki ovat niin iloisina joulusta. Koristelevat hevosiaan ja kertovat joulusuunnitelmistaan. Tosin olisi ihanaa jos oma mielenikin tulisi paremmaksi. Ainakin haluan peittää huonon oloni, koska en halua pilata muiden joulumieltä.


Tiedän asiat voisivat olla pahemminkin, mutta ne voisit ihan yhtä hyvin olla paremminkin. Mutta tällä nyt pitää elää ja sitten muistelen tätä joulua ensi jouluna, kun koristelen hevosta jouluratsastusta varten ja kerron joulusuunnitelmistani. Tämä on silloin vain muisto muiden joukossa.


mutta kuitenkin:

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE! Ja kiitos lukijoille, joita on tullut vielä lisääkin! :)

Suunnitelmia

Tässä tulee nyt lupaamani suunnittelu -postaus. 

Ensimmäiseksi täytyy nyt saada tämä jalka kuntoon. Enää 4 viikkoa kipsi jalassa! Nilkkahan ei tietenkään ole heti täysin normaali, vaan siitä alkaa sitten kuntoutus. Mitä enemmän olen siihen motivoitunut sitä nopeammin nilkka sitten kuntoutuukin. :)

Tarkoitukseni olisi kuitenkin jatkaa Tessalla valmentautumista ja kisaamista nyt ainakin jonkin aikaa. Aloitan ehkäpä, sitten kun voin, käymään Sarin tunnilla kaksi kertaa viikossa. Sari menee nyt Tessalla kerran viikossa. Tessan omistaja ja yksi toinen menee muuten. Toivottavasti se auttaisi, että Tessa olisi jokseekin hyvässä kunnossa sitten, kun palaan takaisin.

Kisaaminen aloitetaan taas seura-alue helppo B luokista ja loppukaudesta olisi mahtavaa jos päästäisiin ihan oikeasti starttaamaan he A luokkiakin. Sari on opettajana sellainen, ettei se varmasti päästä liian aikasin vaativampaan. Se on hyvä niin ei tule kiirehdittyä liikaa opetuksessa.

Tessan jälkeen olemme suunnitelleet Sarin kanssa, että hankkisin ylläpitoon/leasingiin jonkun vähän kokeneemman kouluhevosen. Sarin tuntee paljon ihmisiä, niin toivottavasti hänen kauttaan löytyisi joku heppa millä kisata vaativia luokkia ja kansallisia.

Ensivuoden suunnitelmiin kuuluu myös, että kehittäisin lisää fyysistä kuntoani. Nyt se vähän varmaan rapistuukin sairasloman aikana, vaikka tosin noilla kepeillä meno ei ole ihan helppoa hommaa, että kyllä niilläkin hien saa pintaan! 

Mahdollisesti kävisin jollain pilates kurssilla. Olen käynyt yhdellä, mutta unohtanut jo kaiken siellä oppimani. Mielestäni se on niin, että kun osaa hallita omaa kehoaan, osaa hallita hevosen liikkeitäkin!

Istuntakurssiakin olen miettinyt, joten jos tiedätte jotain kurssia tammikuun jälkeen, saa vinkata!

Tessaa treenamme niin, että se tulisi korkeampaa muotoon ja kantaisi itse päänsä vielä paremmin. Tessahan on vielä jonkin verran etupainoinen.

Käyn varmaan myös sitten jossain vaiheessa estevalmennuksissakin ja jos uskallan sellaiseen hulluuteen kuin estekisat, niin siellä sitten jotain pieniä (Tessalle ihan piece of cake) luokkia.

Ensivuoden kisakalenteria olen miettinyt jo vähän, mutta sitä vaikeuttaa se ettei ilmeisesti kaikkia aluekisoja ole vielä julkaistu. Tai toivottavasti niin, koska muuten Etelä-Suomen alueella olisi vain yhdet aluekoulu kisat. Aika ärsyttävää, että koulukisoja on niin vähän! Tiedän, että niitä on vaikeampi järjestää, mutta ainahan sitä voi seurat yrittää suunnitella niin, että resurssit riitäisivät. Eikä niin, että pyydetään paria (tai pahimmassa tapauksessa päivää) ennen kisoja mukaan toimihenkilöksi. Sitten ihmetellään, kun ketään ei saada! Hmm.. Mistäköhän johtuisi??!

Julkaisen meidän kisakalenteria myöhemmin, kun kaikki kisat on merkattu näkyviin...

Toivataan nyt parasta, että jalkani olisi mahdollisimman nopeasti kunnossa ja pääsisin aloittamaan taas kunnon treenin. :)




 JA KYSYMYKSIÄ SAA LAITTAA!!!:) Ja tuolla oikealla on kysely, että oletko virallinen lukija. Vastatkaa siihen, kiitos! :)

huomenna uusi blogiteksti

Kirjoitan teille huomenna uuden blogitekstin suunnitelmistani tuleville vuosille ja ensivuoden kisasuunnitelmia jne!


Voisitte myös ehdottaa uutta nimeä blogille. Jätänkö Tessan nimen tuohon, vai joku uusi nimi? Tessahan ei ole omani, niin jotenkin tuntuu hölmöltä jättää vain sen nimi siihen??!!

Kysymyksiä blogia, itseäni, tessaa, barbua jne. liittyen saa laitella. Voin tehdä sitten kysymyspostauksen jos niitä tulee. Olen kysyllyt näitä ennekin eikä koskaan ole tullut. Kai olen sitten vain kertonut niin hyvin kaikesta ;)

Barbusta

Ajattelin kirjoittaa teille kokemuksistani Barbun kanssa ja ajatuksistani nyt kun Barbu on poissa.

Ensimmäiseksi kerron teille, että en ole surun murtama. En ajattele, että miksi näin piti käydä ja, että haluaisin Barbun takaisin. En ole tietenkään riemuissani tapahtumasta vaan minulla on jotenkin sellainen hyvä olo, koska tiedän, että ratkaisumme oli oikea Barbulle. Siitä tämä olo varmasti johtuu. Barbulla oli ollut kaikenlaista, etenkin jaloissa. Se oli joutunut tosi paljon olemaan kevyemmällä liikutuksella ja välillä jopa seisomaan monia viikkoja karsinassa. Jos Barbulle olisi tehty ähkyleikkaus ja jos se olisi siitä selvinnyt, niin sitä olisi odottanut 1kk pelkkää karsinalepoa ja sen jälkeen tietenkin todella todella varovasti aloitettu liikuttamaan. En halunnut Barbulle enää sitä kohtaloa! Se ei ole mitään hevosen elämää enää.

Olin jo aikaisemmin joutunut totuttelemaan ajatukseen, että Barbu myytäisiin. Senkin takia Barbusta luopuminen ei tullut aivan puun takaa, vaikkakin en ajattelut näin rakkaasta ystävästäni luopua. Mutta siihen en voinut vaikuttaa.

Barbusta tuli omani syksylla 2009, mutta olin kerennyt siihen jo tutustua kesänajan vuokrauksen merkeissä. Barbu oli tullut minulle valmentautumis- ja kilpailukäyttöön. Nykyinen valmentajanikin alkoi tuolloin valmentaa minua ja puhui minulle, että Barbussa on todella paljon potentiaalia kouluhevoseksi! Barbuhan oli ollut aika paljon estekäytössä.

Melkein joka kisassa mihin päästiin, me sijoituimme. Seurakisoissa tuli yleensä valkosininen ruusuke! Starttasin Barbulla myös elämäni ensimmäiset aluekisat! (Joista nappasimmekin heti 3.sijan) Ehdin jo rakennella pilvilinnoja miten me kisaisimme vielä joku päivä kansallisia helppo A luokkia ja miksei vähän myöhemmin vaativaa!!

Sitten alkoi kaikki sairastelut. Viime talven Barbu olikin ihan terve ja ajattelin, että nyt on kaikki vaikeudet voitettu. Mutta pääsimme kolmeen kisaan tänä vuonna, jonka jälkeen Barbun jalat alkoi taas oireilemaan.

Lopussa olin jo päättänyt, että myyn Barbun kevyempään käyttöön, kun jalat eivät ilmeisesti kestä kisausta. Sain Tessan ratsastettavaksi. Barbulla menin ilman satulaa ja välillä ilman suitsiakin lähimetsissä. Luotin Barbuun 100%. Sen selässä ei tarvinnut oikeastaan koskaan pelätä. Tosin silloin, kun aloitin Barbulla pelkäsin, että kuolen, kun Barbu oli niin iso ja se kyttäsi sitä maneesin ovea! Mutta lopulta luottamus syntyi. Vaikka Barbu kyttäili välillä kaikenlaista, selässä ei tarvinnut ikinä pelätä, että milloin se hyppäisi mihinkin suuntaan. Barbu oli rehellinen hevonen! Maastoon oli kiva lähteä vaikka yksin!

Barbu oli kuitenkin Persoona isolla Peellä! Barbu oli tunnettu meillä päin siitä. Jotkin toimenpiteet eivät olleet mitään helppoja Barbulle, kuten kengitystä Barbu jännitti aina (tosin yhtä kengittäjää kohtaan se oli todella rauhallinen, mutta se valitettavasti lopetti kengittämisen). Klipperin ääni teki Barbun ihan hulluksi! Matolääkettäkään Hänen Ylhäisyytensä ei voinut noin vaan ottaa, vaan häntä piti siihen suostutella. Tosin taas traileriin meni ongelmitta ja rokotukset onnistuivat.

Barbua hoiti yksi Sofia tässä lopun aikaa pari-kolme kertaa viikossa, koska minulla oli Tessa ja ratsastin Somppua sekä lukio kiireet painoi pälle. Hän oli korvaamaton apu minulle. Hän hoisi myös Barbua aina tunnollisesti!

Kuitenkin silloin kuin vain ehdin kävin maastossa tai menin riimulla maneesissa ja tein erilaisia painolla kääntämis- harjoituksia Barbun kanssa. Barbun kanssa kaikkea tätä pystyi hyvin tekemään. Vaikka se olisi ollut ulkona tarhassa vähän sekopää se ei ollut sitä koskaan ratsastaessa!

Barbun kanssa sain tuntumaa miltä tuntuu oikea lisättyravi. Sellainen missä hevonen oikeasti venyttää askeltaan eikä vain nopeuta tahtiaan. Barbu rakasti tehdä niitä!! Siltä ei tarvinut paljon kysyä, kun se oli jo innosta pinkeänä tekemässä!

Barbu opetti minua paljon. Ei vain ratsastuksessa vaan mitä hevosen omistamiseen kuuluu ja miltä tuntuu omistaa tamma hevonen :D Tietysti opin paljon erilaisista sairauksista, mita olen tässä aina toitottanut. 

Barbu oli hieno ja kaunis hevonen. Minusta tuntui, että välillä saimme puolet pisteistä kisoissa jo siitä, että Barbu vain astui areenalle! =D 

Barbu tulee aina olemaan sydämessäni ja tulen ajattelemaan sitä varmasti usein.

 Tuossa on muistovideo Barbusta. Teen vielä paremman, kun saan lisää materiaalia toiselta koneelta iskältäni.--->







Lepää rauhassa rakas ystäväni, Barbara II<3

Rest in peace Barbara II

Tämä varmasti tulee ihan puun takaa teille lukijoille. Se tuli myös minulle.

Torstaina aamulla tallinomistaja soitti, että Barbulla on ähky sekä silmä ihan turvonnut ja punainen. Barbulla oli kuulemma ollut kylki ihan turvonnut. Se oli syönyt heinät, mutta kauroja (mitkä tietenkin jaetaan myöhemmin kuin heinät) ei ollut syönyt. Silmä oli kai tullut siitä kun piehtaroinut ja lyönyt päätään. Tallinomistaja lähti sitten viemään klinikalle, joka onneksi sijaitsee lähellä!

Olisin lähtenyt suoraa päätä tallille, mutta eihän minusta sielä olisi ollut mitään apua, kun on tämä jalka paketissa!

Barbu oli kuulemma ollut jo parempi, kun tallinomistaja sen sinne jätti. Kävin katsomassa Barbua illemmalla ja Barbu oli taas huonommassa kunnossa. Pyöri karsinassa ja kun eläinlääkäri kokeili peräsuolen kautta tunnustella, niin se ei päässyt kunnolla sinne sisällekkään, kun niin paljon kaasua oli. Siinä vaiheessa oltiin annettu lupa leikata.

Kuitenki myöhemmin tallinomistajan kanssa ja vanhempieni kanssa juteltua päätimme, että Barbulle ei tehdä leikkausta. Leikkausesta toipuminen kestää niin kauan, että siinä ei ole enään mitään järkeä! Barbu on seissyt kaikkien vaivojensa kanssa niin paljon, että en halunnut enään sen joutuvan siihen. Muutenkin olin myymässä sitä kevyeeseen käyttöön eli siitä ei olisi tullut enään kisahevosta. Rupesin myös miettimään, että kuka edes ostaisi Barbua kun sillä on ollut jaloissa kaikkea ja nyt sitten olisi vielä ähkyleikattu?! Sen myyminen olisi ollut todella hankalaa!

Perjantai aamulla hevossairaalasta sitten soitettiin ja sanoivat, että nyt he ovat sitten tehnyt kaiken voitavan eikä mikään näytä auttavan enää. Jotenka Barbu lopettiin.

Minulla on nyt kuitenkin ihan hyvä olo, koska tiesin, että tämä oli hyvä ratkaisu. Olin jo vähän valmistautunut tähän, että näin voi käydä, kun Barbu nyt oli ollut niin herkkä kaikenlaiselle. Tietenkin surettaa, kun on hienoja muistoja takana Barbun kanssa. Se on opettanut minua paljon! Kukaan niitä muistoja ei kuitenkaan voi viedä minulta pois. En tietenkään olisi halunnut, että Barbu joutui noin kärsimään ennen kuin lopetetaan, mutta sitä ei voi muuttaa, että se sai ähkyn..

Nyt Barbu laukkailee hevosten taivaassa ilman mitään kipuja <3

Sairaalareissu

Lauantaina menin aivan normaalisti tallille. Sen piti olla aivan normaali päivä. Lähdimme maastoon kahden tallilaisen kanssa. Nyt tietenkin ajattelette että minulle kävi jotain maastossa. Ei käynyt. Eikä pahemmin muillekaan. Muuta kun yksi hevosista päästeli iloisasti pukkeja. Talillin kentällä päätimme vielä vähän ravailla ja laukkailla, kun tiet maastossa oli aika jäisiä. Eikä päästy kauheasti laukkailemaan. Tämä sama hevonen lähti taas hulluun pukkilaukkaan ja ratsastaja tippui selästä. Ratsastajalle ei onneksi käynyt kuinkaan, mutta hevonen oli ilmeisesti astunut ohjien päälle, jolloin suitset olivat hajonneet ja kuolain oli tehnyt "kivoja" haavoja kieleen. Siinä vaiheessa mietittiin että klinikalle varmaan pitäisi viedä (mutta lopulta ei vietykään, kun ilmeisesti klinikalla sanottiin ettei tarvitse).

No menin sitten seuraavaksi sen nuoren Soman. Olin ollut sillä edellisenä päivänä Sarin tunnilla ja se meni tosi kivasti. Sain paljon ohjeita miten ratsastaisin sitä. Aluksi juoksutin soman. Mietin vielä, että tää on ihan paska päivä. Se tuli vain jostain. En miettinyt mitään, että tippuisin seuraavaksi somalta vaan ajattelin vain maaston jälkeisiä tapahtumia. Aavistelin, että jotain tapahtuu, mutta en tajunnut että jotain näin kamalaa ja sompulla.
Eli kapusin selkään. Soma tuntui hyvältä. Mietin yhdessä vaiheessa, että tämähän menee hyvin. Kunnes:
En tiedä pelästyikö Soma tallin isoa jyllanin hevosta, joka lähti laukkaamaan (koko tanner tärisee silloin) vai mitä. Mutta kuitenkin Soma syöksähti laukkaan, enkä saanut sitä hiljentämään.
Lyhyellä sivulla tipuin seinään päin (joo kyllä, TAAAS!!) ja jäin ilmeisesti seinän ja Soman väliin.


Kun iskeydyin maahan, muistan ensimmäisenä sen kun näin jalkani! NILKKA OLI VÄÄRÄSSÄ ASENOSSA! Menin aivan shokkiin. Huusin kai jotain, että "MUN JALKA, VOI EIII, MUN JALKAAAA!!" Sitten vain otin jotenkin "vaistomaisesti" jalastani kiinni ja väänsin sen oikeaan asentoon!!! Tunsin kun luut muljuivat. Huusin kuin HULLU!!  

Kipu tuntui pieneltä siihen mitä tunsin henkisesti! Huusin varmaan suurimmaksi osaksi sen takia.  Koska ihmettelin jotenkin kun jalan vääntäminen ei tuntunut "miltään".

Onneksi tallilla oli yhden tytön äiti samaan aikaan, joka on sairaanhoitaja. Hän tutki jalkani. Samaan aikaan kun olin ihan tajuttomassa shokissa. Kysyin kokoajan, että "kävelenkö enään koskaan??!!" "MÄ HALUUN RATSASTAA VIELÄ!!"

Ambulanssihan siinä kutsuttiin ja olin vieläkin ihan shokissa. Olin jotenkin tosi vittumainen ambulansin työntekijöille vaikka nehän tuli vain auttamaan minua!

Minut kiikutettiin sairaalaan, jossa todettiin nilkassani olevan kaksi murtumaa (molemmin puolin nilkkaa) ja joku irtopala. Pääsin heti samana päivänä leikkaukseen. Olin pari päivää sairaalassa. Sain kipsin jalkaan.

Nyt sitten on kuusi viikkoa kipsi jalassa, joka tietää myös sitä, että en ratsasta ainakaan 6 viikkoon....

Onneksi tallillamme on ihania ihmisiä jotka hoitavat Barbua. Tessan tietenkin hoitaa sen omistaja, mutta Sari lupasi mennä onneksi sillä kerran viikossa!!

Tuo kauhukuva vääntyneestä jalasta pyörii aina välillä minun mielessäni ja saa ajattelemaan, että mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Mulla on ihan sellainen olo, että mun olisi pitänyt pysyä paremmin soman selässä. Sellainen, että mä luovutin. Se tunne oli silloin jo, kun olin tippumassa, että "mä en voi tippua nyt! Mä tipun tosi harvoin, mä en voi tippua taas!"

Oli miten oli, tapahtumaa ei saa muutettua. Enkä tavallaan oisi voinut tehdä mitään toisin koska Soma tuntui todella hyvältä ennen kuin pelästyi.

 Tänään pääsin sairaalasta ja kävin heti tallilla. Tuli kyllä vähän haikea mieli, kun katsoi muiden ratsastavan :(

Millainen hevosenomistaja olen

Eli jouduin nyt tämän haasteen kohteeksi. Haaste tuli täältä. Tosin sain tämän haasteen varmaan yli viikko sitten, mutta arvaa ketä on viettänyt kaiken ajan koulun ja talleilun jälkeen lukien kokeisiin!! Mutta nyt onneksi koeviikko on ohi, jotenka aikaakin blogin päivitykseen on taas. Joitakin lukijoita on lähtenyt poiskin. Uskon syyn olevan siinä, että en ole kauhean ahkera kirjoittaja ja postaukseni on monesti aika tylsiä (niin kun taidan olla itsekin?)

Mutta nyt alan kertoa teille millainen hevosenomistaja olen.
Ihan ensimmäiseksi tulee mielee, että olen TARKKA. Hevoset täytyy hoitaa joka päivä huolella. Katson joka päivä jalat ja muutenkin ratsastessa tunnustelen, että onko kaikki ok. Ennen olin jopa aivan liian tarkka, että se meni välillä jopa ihan yli, että siitä tuli enemmän pakkomielle kuin vain , että haluan tarkistaa hevosella olevan kaikki ok. Mutta onneksi osaan nyt jo vähän myös relata, ettei kaiken tarvitse aina olla tiptop. Esimerkiksi ennen puhdistin kaviot aina ratsastuksen JÄLKEENKIN, mutta nykyisin en sitä usein tee. Paitsi jos olen ratsastanut jossain rämeikössä, missä kavioon on voinut tulla jotain. Toki puhdistan aina ennen ratsastusta. Lisäksi ennen loimet hevosen päällä piti olla täydellisen hyvin. Nykyään tietysti katson että ne on ihan hyvin, mutta ei niitä tarvitse puoltatuntia laittaa (jos nyt vähän liijoittelen)

Hyväksi ominaisuudeksi voisin sanoa sen, että uskallan kysyä neuvoa muilta. En nää siinä mitään hävettävää. Lisäksi kuuntelen jos joku minulle niitä antaa. Koskaan ei voi tietää liikaa!

Barbun sairastelujen takia olen väkisinkin oppinut lisää hevosten sairauksista ja joutunut miettimään miten liikutus pitäisi aloittaan uudestaan sairasloman jälkeen.

Ratsastus on urheilua, mutta jotta jaksaa ratsastaa hevosta parhaimman mukaan pitää omata muutenkin fyysistä kuntoa. Ei pelkkä ratsastus siihen riitä. Olen aina pitänyt sitä puolta tärkeänä. Ymmärrän miten myös oma kuntoni ja miten pystyn hallitsemaan kehoani vaikuttaa hevoseen. Tavallaan on hyvä, että tallillamme joutuu ottamaan oman hevosen karsina päivittäin, koska se jo lämmittää ratsastajaa ennen ratsastukseen lähtöä. Oletteko koskaan miettinyt miksi hevonen tuntuu paremmalta yleensä loppua kohden? Ehkä myös siksi koska myös silloin oma kehosi on lämmennyt eikä pelkästään hevosesi.

Ratsastuksessa mietin hyvin paljon virheen sattuessa tms. ongelma paikassa, että mitä minä teen väärin ja mitä minä voisin tehdä paremmin, jotta ongelma ratkeaisi. Enkä ajattele pelkästää, että mitä virheitä hevonen tekee.

Huono puoli ratsastuksessani on, että rupean monesti vain haahuilemaan ympäri maanesia. Teen pari pohkeenväistöä, sitten menenkin pari ympyrää. En yksikseni monesti muista tehdä tarpeeksi toistoja! Jos olen kuitenkin suunnitellut ja päättänyt, että "tätä mä NYT harjoittelen" , niin silloin yleensä onnistuu paremmin. Jotenka täytyisi varmasti ruveta tekemään noita suunnitelmia enemmänkin.

Joudun tässä nyt tunnustamaan, että välillä ratsastaessa tulee hermostuttua, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Perimmältään se johtuu siitä, koska olen vähän täydellisyyden tavoittelija. Laitan välillä liiankin kovat tavoitteet itselleni, jotenka jos joku virhe tulee, olen tyytymätön itseeni. Josta joutuu tietenkin hevonenkin vähän kärsimään. En koskaan tietenkään rupea hakkamaan tms. huutamaan hevosella, vaan voin käyttää ohjaa tai raippaa turhankin kovaa. Ainahan siitä sitten tulee hurjan paha mieli, että mikäs se sellainen ratsastaja on joka hermostuu hevosen selässä.
Barbun kanssa tuota tapahtui silloin tällöin etenkin kun Barbu oli joskus todella hankala pelätessään kaikkea mahdollista. Eihän se hermostuminen koskaan mitään auttanut, mutta Barbu ei ikinä vetänyt herneitä nokkaan lopullisesti! En tiedä sen varman olisi pitänyt joskus. Se on kyllä siitä aivan mahtava hevonen, että se ei ikinä hermostu ja rupea tekemään mitään älytöntä. Kuhan nyt kyttää maneesin ovea, minkä se on nähnyt jo varmaan 6 vuoden ajan.. (Edellisellä omistajalla asui samalla tallilla)

Alkukäynnit saisivat olla pidemmät. Välillä tuntuu että teen joskus vain 5 min alkukäynnit ja sen jälkeen siirryn kevyeeseen raviin. Mutta nykyään olen jo ruvennut pidentämään niitä. Loppukäynnit olen tehnyt aina huolellisesti! Usein myös tulen alas selästä ja kävelen itsekin ne.

Istunta on mielestäni tärkein asia ratsastessa. Haluan kehittää istuntaani paremmaksi. Haluisin lisää ryhdikkyyttä. Apuihin nopeutta. Esteratsastuksessa haluisin kehittää myös esteistuntaani ja sitä että oppisin enemmän odottaman hevosen hyppyä.

Nyt tähän loppuun tuli mieleen, että haluan hevosen saada elää mahdollisimman luonnon mukaista elämää. Valitettavasti se on välillä nykymaailmassa hankalaa. Laidun kuuluu hevosen elämään ja arvaa kuinka paljon harmittaa, kun joka kesä kun olen suunnitellut vieväni Barbun laitumelle (tosin sekin piti katsoa, että hänen ylhäisyytensä sinne sopisi), mutta se on tullut näinä parina kesänä kipeäksi juuri silloin!

Sekin pakko vielä tunnustaa, että vertailen itseäni tosi paljon muihin! Se on todella ärsyttävää. Kuitenkin pitäisi kilpailla itsensä kanssa eikä miettiä mitä joku muu tekee. No sitä olen nyt yrittänyt kitkeä pois. Kai se aikanaan, kun tulee lisää itsevarmuuta niin lähtee poies! :)



Voi olla, että minulta jäi jotain tärkeää sanomatta, mutta kerroin nyt kaiken mikä tuli mieleen tällä hetkellä. Jos joku asia jäi vaivaamaan niin kysy ihmeessä :)

Kuvia Tessasta

(c)Maria

Päin seinää lento ja kaikenlaista muuta

Kaikenlaista on tapahtunut, kun en ole ehtinyt kirjoittaa. Ja tämä on siis ihan totta. Päivät kuluvat ensin koulussa, jonka jälkeen menen tallille ja tallin jälkeen loput ajasta kuluu täysin koulutehtävien parissa.... Ensiviikolla alkaakin sitten jo koeviikko.

Tessa on ollu vähän vähemmällä liikutuksella, kun se on hengästynyt helposti vaikka ei olla tehty mitään kovin kummoista. Se myös hikosi tosi herkästi.
Barbulla oli tullut viime viikon torstaina imppari jalkaan, kun se oli tarhassa telonut toisen etujalkansa. Laitoin siihen heti betadine hauteen, mutta viikossa se ei parantunut. Jopa yhdessä vaiheessa sieltä tihkui jo kudosnestättä siitä jalasta.

Nyt torstaina sitten eläinlääkäri kävi rokottamassa ja kattomassa jalan. Antibiootti kuurille taas sitten vaihteeksi! Kiva kun ne antibiootit ei enään kohta edes auta, kun niitä joutuu syöttämään kokoajan :(. Harkitsen vahvasti, että kun mutakausi loppuu niin pistäisin Barbulle suojat jalkaan tarhaan.

Tessakin katsottiin samalla. Eläinlääkäri kuunteli keuhkot ja otti verikokeet. Hengitysteistä löytyi limaa, joten saa nyt Ventipulver-lääkettä. Verikokeen tulokset saa huomenna.

Tessa Järvenpään kisoissa

Tänään kävi minulle Tessalla ratsastaessa vähän huonosti. Menin ilman satulaa ja suitsia. Ilman suitsia olen mennyt tässä jo kokoviikon ilman mitään ongelmaa. Tessa on ollu tosi hyvä ratsastaa. Mutta tänään kuitenkin nousinkin itse pallin päältä tessan selkään (Näin en ole mennyt selkään koskaan ennen). Jouduin vähän hyppäämään sinne ja roikkumaan sivuttain vähän aikaa. No Tessapa ei tykännyt siitä ja lähti ravin kautta pukkilaukkaan. En ollut vielä ihan kunnolla selässä, jotenka en kerennyt reagoimaan kunnolla ennen kuin lensin päin maneesin seinää. No nyt on leuka kivasti turvonnut ja päähän sattuu hieman. Mutta ei onneksi mitään sen vakavempaa. Eniten juuri sattuu leukaan. Sen taisin lyödä eniten. Siinä on nyt turvonnut kohta ja mustelmakin tullut...
Nousin kuitenkin vähän ajan päästä tilanteesta takaisin selkään ja Tessa meni ihan hyvin sitten.

Kokeilin ensimmäistä kertaa letittämistä lankalla!

Barbun jalka, jonka se teloi tarhassa

Viikko selitys ja vanhoja kuvia Tessasta kesällä

Viime viikon lauantaina Tessalla oli kiropraktikko. Ei löytynyt onneksi mitään erikoista! Sunnuntai kuluikin sitten kävelyn merkeissä, kun en halunnut rasittaa heti kiropraktikon jälkeen, vaikka mitään isoja hoitoja ei tehty.

 Maanantaina menin ilman jalustimia! Pitäisi varmaan alkaa taas sitäkin harrastamaan enemmän. Tessan ravissa pitää jotenkin todella paljon keskittyä, että sielä pysyy edes järkevän näköisenä mukana. Jouduin puristamaan jaloilla(reisillä), mikä ei tietenkään ole suotavaa. Eiköhän siihen raviinkin totu, kun vain saisi aikaiseksi mennä ilman jalustimia!

Tiistaina hypättiin maneesissa vähän. Mentiin vähän kaveletti jumppasarjaa sekä yhtä pystyä. Se taisi olla joku 90cm korkeimmillaan, hui! No ihan hyvin Tessan kanssa selviydyttiin. Tessa kävi välillä ihan kuumana. Taisi olla taas mukavaa tekemistä sen mielestä. Yksi asia pakko mainita: sain itseni jotenkin paremmin esteistuntaan ja näin paremmin myödättyä hypyissä.

Juu ei pure oikeeseen kiinni yhtään :D

Torstaina oli valmennus. Alkuun piti taas miettiä omia käsiä etten jää pitelemään liikaa vaan teen NOPEITA pidätteitä! Hetkittäin Tessa kantoi itsensä todella ylhäällä. Tessa on saanut tosi hyvin lihaksia kaulaan ja näin ollen se jaksaa kokoajan paremmin kantaa itseään, eikä jää enään niin helposti makailemaan kuolaimelle (kunhan ratsastaja muistaa vain olla jäämättä kiinni ja näin antaa hevoselle mahdollisuuden kantaa itse itsensä) Teimme käynnistä laukannostoja. Lopuksi vielä nostimme vastalaukkoja käynnistä. Ne onnistui parin yrittämisen jälkeen ihan hyvin. Tessa nostaa hyvin vastalaukan, mutta sen säilyttäminen kaarevilla urilla on vielä vaikeaa.

Tänään kävin käynti maastossa (pari ravi pätkää sekä yksi lyhyt laukka pätkä). Olen yrittänyt tällä viikolla säästellä sekä tehdä kaikkea sellaista mistä Tessa tykkää, jotta se olisi vähän sähäkämpi kisoissa sunnuntaina. Sitä on paljon mielyttävämpi ratsastaa kun siinä on vaikka vähän liikaa virtaa, kuin että se nukkuu kuolaimella ja eikä etene (YLLÄTTÄVÄÄ!)

Huomenna otan lyhyen läpiratsastuksen. Lähdemme Nurmijärvelle kisoihin yhdessä tallikaverini Iinan kanssa sekä hänen hevosensa kanssa. On todella mukavaa kun on mukana kerrankin joku muukin tuttu kisaaja, ettei tarvitse olla aina olla se ainoa kisaaja.





Kuvat kesäkuulta, kun aloittelin Tessan ratsastusta.

Super Tessa ja mun vammanen vasen käsi!!

Menin tallille tänään jo joskus klo 7.30. Minulla on nyt syysloma, jotenka päätin sitten lähteä kerrankin aikaisin tallille.

Otin Tessan ja Barbun karsinat rauhassa ennen kuin lähdin ratsastamaan. Oli ihanaa kun kello oli vasta niin vähän, jotenka aikaa oli!

Barbun juoksutin ensin ja vasta sen jälkeen nousin selkään. Barbu olikin paljon rennompi ja ei ollut niin jäykkä. Lisäksi pelottavasta ovesta pääsee nykyisin hyvin ohi, kun olen sisäkättä vienyt toiselle puolelle ja näin painanut ohjaa kaulaa vasten. Silloin hevonen automaattisesti väistää painetta ja näin ei pysty punkemaan sisälle pelottavan ovea ohittaessa.

Tessa liikkui alkuverkoissa jo todella hyvin eteen. Se on usein ollut sellanen tahmea alkuverkoissa. Tessa ei painanut kädelle melkein yhtään, paitsi välillä. 

Tein pysähdyksiä ja peruutuksia. Ne onnistuivat hyvin, paitsi pysähdykset voisivat olla nopeammat. Lisäksi käynti-laukka siirtymisiä. Vasemmat laukannostot olivat todella hyvät. Oikeissa olisi pitänyt olla vähän nopeammat siirtymiset laukkaan.

BARBU VIIME KEVÄÄLLÄ. Sillä oli joskus lihaksia. Enää ei...:(

Tessa kantoi itseään todella hyvin. Se ei vaan maannut kuolaimella etupainoisena, mitä se joskus tekee. Se tuntui energiseltä ja siltä, että jos minulla ei olisi ollut ongelmia oman vasemman käteni kanssa (jään pidättelemään liian pitkäksi aikaa) niin hevonen olisi varmasti tehnyt vaikka mitä! Oli kyllä idiootti tunne, kun tiedostin ongelmani, mutta sen korjaaminen oli hirveän vaikeaa. No eiköhän sekin jossain vaiheessa kitkeydy pois :)

Sompulla menin tänään puomeja ja se liikkui todella hyvin eteen ja vähän jopa imi "esteelle". Laukat nousivat hyvin, kun pääsi tekemään jotain erillaista, kuin vain perus silee työskentelyä.

Huomenna olisi tarkoitus mennä maastoon sekä Tessalla, että Sompulla(toinen hevonen seurana). Sompun kanssa voisi kokeilla josko ravipätkät onnistuisivat. Toivottavasti selviän hengissä kotiin!:D  Barbun ajattelin vain juoksuttaa tai sitten lähden silläkin maastoon ravailemaan (laukkoja en ole vielä saikun jälkeen ottanut).

HIHS

Olin tänään koko päivän hihsissä. Hienoja hevosia ja taitavia ratsastajia (tietenkin)! Täytyy mainita erikseen vielä ruotsalaisen Malinin suoritus! 160cm uusintaradalla oli siis horjahtanut sarjalla niin, että ensiksi lensi melkein selästä ja sen jälkeen kipusi takaisin satulaan ja jatkoi loppuradan ilman jalustimia! :o Sillä irtosi sitten 3. sija. Tietenkin hienoa oli, että Nina pääsi neljännelle sijalle. MAHTAVAA!:)

Kouluratsastusta olisin ehkä toivonut enemmän. Mutta kuitenkin hienoa, että edes tuon verran saa nauttia siitä. :)

Tälläisiä ostoksia lähti mukaan:

Horzelta takki. Olisin halunnut yhden toisenlaisen, mutta ei ollut enään s kokoa, mutta tämäkin takki on kiva. Siitä saa nuo hihatkin pois tarvittaessa. 82e

Roecklin hanskat. Ostin tällä kertaa siniset. Kaikki entiset on aina ollut ruskeita!:D 30e

 

Eskadronin uuteen mallistoon kuuluva ruskea satulahuopa! 25e

Nää makso 6e, joten ei mitään huippulaatua varmastikkaan ole :D Oli niin halvat, että pakko ostaa!

Perjantaina muuten oli Sarin tunti. Tessa oli hyvä silloin. Se kantoi itseään todella hyvin. Lisäksi laukka-ravi siirtymiset ovat usein aika etupainoisia, niin Sari neuvoi siihen, että muistaa myödätä heti kun on siirtymässä. Hevonen saa silloin paljon tasapainoisemman ravin. Tuokin on ihan tuollainen perusjuttu. Mutta ne juuri sattuu unohtumaan välillä :D Ravissa tehtiin taas nopeita siirtymisiä, että Tessan saisi hereille. 

Sarin piti lopussa käydä Tessan selässä, mutta kun tulin selästä Tessa rupesi heti kuopimaan ja liikehtimään siihen malliin, että sillä voisi olla mahakipuja. Sari jätti ratsastuksen sitten väliin. Voi olla, että Tessalle otti vähän vatsalihaksiin, kun se kantoi niin hyvin itseään. Tai sitten ne oli pintelit, koska päätin ottaa ne maneesissa pois, kun kävelytin sitä. Sen jälkeen Tessa lopetti kuopimisen ja seisoi ihan hiljaa.

Barbua on saanut nyt viikon ratsastaa. Olen mennyt vasta vähän ravia. Haluan edetä hitaasti sen kanssa. Eli vähän kerrallaan lisätään työmäärää. :)

:)

Sunnuntaina oltiin seurakisoissa Husössa. Menin luokan Kn-special.

Verkassa Tessa oli alkuun aika hidas, mutta oli loppua kohden ihan ok. Radalla ajoittain (varsinkin siirtymisissä) aika tahmea. Muuten Tessa oli hyvä ja tasainen. Ei vaihtanut laukkoja. Eli nopeutta siirtymisiin, mitä ollaankin nyt tunneilla harjoiteltu.

En ajattelut radan jälkeen, että sijoittuisin alkupäähän, mutta toisin kävi! Voitimme Tessan kanssa! Prosentteja tuli 63%

4 tuli keskiravista, koska sitä ei tullut. Muissa paikoissa tuntui, että olisi voinut irrota, mutta juuri siinä paikassa missä olisi pitänyt, niin ei sitten tullut. Lisäksi 4,5 tuli laukka-käynti siirtymisestä, koska se tuli ravin kautta. Muuten tulikin aika monta seiskaa ja kuutosia.

Tiistaina Tessalla oli hieronta. Tessa oli parempi kuin viimeksi, mutta lavoista ja niskasta löytyi jotain jumeja. Keskiviikko oli vapaa. Silloin muuten Tessan omistaja kävi klippaamassa Tessan. Tänään juoksutin ja huomenna olisi vuorossa Sarin tunti.

Seuraavat kisat ovatkin (ehkä) vasta 6.11 ja 13.11. Sen jälkeen onkin loppunut meidän tämän vuoden kisakausi. En ole koskaan kisannut näin paljon yhtenä kautena! Kyseessä ei ole ollut innon puute (sitä on ollut vaikka muille jakaa!) vaan tervettä ja sopivaa hevosta ei ole ollut :(.

Mutta nyt menen lukemaan saksaa!

Barbun klinikkakäynti

Olimme siis klinikalla ma 3.10. Vuorossa oli kontrolliklinikka käynti, koska Barbu oli ollut sairaslomalla hankkarivamman takia(pelkkää käyntiä) yli 2kk. Jalka siis ultrattii sekä katsottiin liikkeessä.

Ultrassa ei löydetty enään mitään vammaan viittaavaa ja oli liikeessä puhdas. HYVÄ JUTTU! Eläinlääkäri sanoi, että vamma oli ollut hyvällä paikalla, koska siinä kohtaan ne paranee helpommin.

Lisäksi Barbulta raspattiin hampaat. Takahampaista löytyi pari koukkua tjn.

Kysyin vielä eläinlääkäriltä, että mitä mieltä se on tuosta, että voiko Barbusta enään olla kisahevoseksi. Hän sanoi, että ei ainakaan tuon vaivan takia siitä tarvitse luopua.

Mutta mietittiin tuossa Sarin ja tallinomistajan kanssa, että Barbu saattaa olla arka erillaisille pohjille. Koska talvella oli ihan ok kunnossa, mutta kun alkoi kisata niin oireitakin rupesi tulemaan. hmmm.....

Olen kuitenkin päätöksen tehnyt, että Barbusta ei enää tule kisahevosta! Nyt kun se on terve, en halua ottaa enään mitään riskiä, että kohta se on taas hajalla. Jotenka ratsastan Barbun peruskuntoon ja sitten myyn jollekin sopivalle tädille tätiratsuksi...

Itse ratsastan Tessaa niin kauan kuin se vain on mahdollista ja sen jälkeen etsin liisattavaksi uuden hevosen. Tällä kertaa haluaisin jonkun kokeneen kouluhevosen.
En halua ostaa omaa hevosta, jos tuollainen liisaus vaan onnistuu. Paljon helpompaa ja taloudellisesti kannattavampaa on liisata hevonen. :)

Tessan kanssa tänä vuonna kisoja on enään parit jäljellä! Sunnuntaina mennään Husön ratsastuskeskukseen seurakisoihin. Tänään muuten hyppäsin Tessalla pieniä esteitä (jumppakaveletti sarja ja yksi pysty, joka oli korkeimmiltaan 90cm). Huomenna ajattelin käydä alkuverkat maastossa ja sitten ratsastaa läpi kentällä tai maneesissa, jotta Tessalle jäisi hyvä mieli sunnuntaita ajatellen.

Kuvia kisoista :)

Tässä olisi sitten kuvia kisoista! Kuvaajana toimi siis Iida! :)

JA Barbu on muuten terve. Ei löytynyt ultrassa mitään hankosidevammaa enään. Joten nyt on 2 viikkoa juoksutusta ja sen jälkeen voi aloitella ratsastamaan :) Kerroin myöhemmin vielä lisää....

Uusi ulkoasu JA KISAT

Nyt on uusi ulkoasu! Kiitos siitä Sannalle! 

Olimme aluekoulukisoissa tänään järvenpäässä. Menin jälleenkerran luokan Helppo B:3. Lähtövuoroni oli klo 9.00, joten tallilla piti olla aikaisin. Olin onneksi tehnyt jo edellisenä iltana letit, joten heppa oli vain sykeröitä ja loppusilausta vailla.

Aamulla oli muuten KYLMÄ! Pakasta oli vielä 7 aikaakin :/

Verkkasin Tessaa nyt vähemmän aikaa. Ja tein pari pientä välikäyntiä. Olen huomannut, että Tessa tarvitsee välikäyntejä monia, mutta niitä ei kannata pitää liian kauan. Silloin se vain tylsistyy. 

Olin edellisenä päivänä kokenut ahaa-elämyksen siitä, että kuinka hyvin hevonen kulki, kun oikeasti katsoin, ettei oikea käteni leijaile omilla reiteillään ja vasen ei oo suussa kiinni. Tätä ahaa-elämystä apuna käyttäen yritin ratsastaa kisoissakin. Ja ilmeisesti se auttoi, koska saatiin 63,8% (toiselta 65% ja toiselta 62% ). Olin oikeasti todella onnellinen, koska ei olla Tessan kanssa saatu vielä niin hyvää tulosta aluekisoista! 

Tuomareilta tuli kommenttia, että tasainen suoritus, mutta hevonen kulkee ajoittain etupainoisena. Niin sitähän se juuri tekeekin! Laukan onnistui hyvin. Ensinäkin sain ratsastettua Tessaa niin, ettei se tehnyt mitään ylimääräisiä kuvioita ja se ei vaihtanu laukkaa lävistäjällä. Saatiin toiselta tuomarilta 7 siitä kohdasta. 

Lisäksi ravi olisi voinut olla hieman energisempää ja taivuttaa olis pitänyt vähän paremmin. Tessan kanssa on jotenkin radalla hirveenvaikeeta saada sitä taipumaan, koska jos yritän taivuttaa kunnolla niin siinä yleensä käy, että ravi ei enää liiku eteen ja se rupeaa

narskuttamaan hampaita ja viskomaan päätä. Mutta eiköhän sekin ongelma saada jossain vaiheessa pois :)

Sitten saikin jännittää, että tuleeko sijoitusta. Luokassani sijoittui 6. No lopulta olin 4. Joten eikun palkintojenjakoon mars!:)

Kisoista tulee kuvia vielä jossain vaiheessa, kun saan ne kisahoitaja-valokuvaajalta Iidalta. Kiitos taas hänelle avusta!:)


BARBULLA ON HUOMENNA MAANANTAINA KONTROLLIKLINIKKA-AIKA!! JOSKO OLIS JALKA JO PARANTUNUT. TOIVOTAAN!!

Estetunnilla

 
Musiikin videoon valitsin sen mikä tuli ekana mieleen!:D
Olin tänään Akin estevalmennuksessa. Meni ihan hyvin, vaikka esteistuntaani pitäisi vähän harjoitella. Pitäs saasa jalkoja taaemmas jotta istunnan saisi eteenpäi, koska yleensä vain nousen jalustimille. Onneksi Tessa on kokenut estehevonen niin ei minun mokailut niin haitannut sitä :) Mutta kivaa oli (vaikka jännitti alkuun :D) , kun esteet ja tehtävät pysyivät sopivan helppoina, mutta kuitenkin niin että hieman haastettakin löytyi :)

Barbu<3