Yksi porras kohti piruetti laukkaa ja tunnetta!

Matkaa tietenkin piruetti laukkaan on, että ei me vielä pitkään aikaan mitään piruetteja tehdä. Mutta kuitenkin koottiin laukaaa jonkin verran. Itse piti muistaa pitää itsensä ryhdissä, ettei mene pelkäksi käsipeliksi. Pohkeiden apuna käytettii vähän raippaa (naputtelua). Hyvin tunsi kun takajalat tuli paremmin alle. Välillä kuitenkin Barbu rikkoi raville, mutta onnistuttiin kuitenkin.

Alkuun harjoiteltiin tahtia. Sari sanoi, että hevosen askelia pitää muistaa kuunnella. Eli kun hevonen on kunnolla tahdissa, tulee kaviosta voimakkaampi töminä. Jos vain hiihtelee eteen päin töminää ei tule niinkään. Mielestäni on hyvä, että Sari keskittyy myös ratsastuksen tuomaan tunteeseen. Monet kerrat on sanonut, kun menee hyvin, että "Tunne miltä nyt tuntuu". Sillä kun pistää muistiin tunteen kun hevonen menee hyvin, sitä osaa paremmin seuraavalla kerralla havaita, että meneekö nyt hyvin. Ja se hyvin menneen kerran tunteen voi pistää tavoitteeksi.

Barbu oli alussa vähän sen tuntuinen, että junnaa vaan. Sanoessani siitä Sarille. Sari kehotti jättämään hevosta enemmän rauhaan. Ja KAPPAS, kun en enää jaloilla puristellut, ja muistin päästää pidätteen pois niin Barbu rupesi liikkumaan paremmin.

Tavoitteena minulla on edelleen ryhdin parantaminen. Minulla, kun on tapana lässähtää selässä. Olkapäät kun menee läsään, menee koko hevonen siinä samalla...

Alkuviikosta Barbu olikin sitten taas, että "voi ei noi esteet ei ollu tossa järjestyksessä eilen!" ja "voi kamalaa, kun toi ovi syö mut kyllä nyt kokonaan". Mutta perjantaina Sarin tunnilla kuitenkin meni tosi hyvin. Tänään kävin maastoilemassa tallikaverini ja hänen hevosensa kanssa.

Kavaletti ja puomityöskentelyä

Eilen tehtiin pikkasen kavaletti ja puomityöskentelyä. Hauskaa vaihtelua oli! Barbukin silminnähden nautti, kun pääsi vähän "hyppäämään" eli nostelemaan jalkoja!:D Sen isompia ei enään siis mennä, kun on tuo kaviorustonluutuma.

Alkuun laukassa ei mennyt ihan tahdikkaasti ja vaihtoi laukankin siinä jossain keskellä... Mutta kun päästin enemmän eteen niin onnistui paremmin. Itellänikin oli vähän ongelmaa pysyä selässä, kun pompotti niin paljon :D

Muuten Barbu oli taas, että "hui kauheeta, kun kaikki syö mut". Hetkittäin tuntu ihan kivalta, mutta etenkin ovipääty oli niin pelottava.... Se on kyllä kaikista rasittavinta, kun se ei voi millään tottua siihen oveen :/

Maastoilua

Eilen kävin yksin Barbun kanssa maastossa. Olen tosi onnellinen, että Barbun kanssa voi lähteä huoletta yksin maastoon. Vaikka laukassakin ottaisi vähän nopeamman spurtin, on aina kuitenkin sellainen tunne, että ei lähde käsistä. Kuten eilen tein. Loppukäynneissä päästin pitkät ohjat, ja Barbu rentona käveli kotia kohti (Olin kuitenkin valppaana ottamaan ohjat, jos vastaan tulisi auto tms). Kotiin päin laukkaaminenkin onnistuu, ilman, että joutuu miettimään onko seuraava pysähdyspaikka tallinpiha.

Selviydyttiin jopa traktorista, joka aurasi tietä, samalla sylkien sitä lunta sinne pusikkoon. Itse olin vähän peloissani, että kun tie oli niin kapea, että jos se nyt kääntyisi takaisin päin niin, mihin sivuun tästä nyt oikein hypätään. Onneksi traktorin kääntyessä takaisin, oltiin juuri sellaisella paikalla missä oli tilaa olla sivussa. Barbu vähän hyppi, kun ihmetteli, että mikäs juttu tää nyt on, kun tulee kohti toi ihme laite. Mutta onneksi pieneksi paikalle pomppimiseksi se jäi. Sen jälkeen pystyttiin rauhallisesti jatkamaan matkaa. Tietenkin, jotkut kivet olivat pelottavia ja niitä pitää kyttää, mutta ei onneksi tarvitse ihan pelästyä. :D

Kuvat viime viikon Sunnuntai käppäilystä.

avoja

Tänään tunnilla treenattiin avotaivutuksia. Eka käynnissä, ja sitten myös ravissa. Piti muistaa, että ei keskity vain käyttämään ulkopohjetta, jolloin takaosa onkin jo uran sisäpuolella. Vasen suunta oli helpompi. Huomasin itse, että ulkopohjetta ei todellakaan tarvitse käyttää mitenkään paljon. Pieni kosketus riitti. Oikeassa suunnassa käytin sitten juuri liikaa ulkopohjetta. Mutta heti, kun käytin sisäpohjettakin ja vähemmän ulkopohjetta,onnistui avot aivan mainiosti! Tehtiin avojen alkuun ja loppuun voltteja, koska voltin alku käännöshän on juuri avonsuuntainen,( vai miten sen nyt sanoisi järkevästi:D) niin ne helpottavat hahmottamaan avoa.

Laukassa ei tehty mitään erikoista, muuta kuin ratsastettiin ympyrällä sitä ja samalla tietenkin Sari kertoi miten laukkaa saa paremmaksi. Vasen laukka pyöri myös tosi hyvin, kun se on ollut se huonompi suunta. 

Lopussa tehtiin ilman ohjia käännöksiä. Hyvin kääntyi. Tein jopa sellaisen "piruetin" käynnissä ilma ohjia:D

Valitettavasti tällä kertaa ei ole mitään kuva/video materiaali...

Ei ollut tuntia tiistaina

Eli tiistaina Sarin tunti jäi väliin, kun Barbulla oli ollut nestettä taas kerran enemmän siinä toisessa jalassa. Mutta ei kuitenkaan ontunut tai aristanut jalkaa, joten mistään kovin vakavasta ole kyse. Eilen oli jo laskenut aika hyvin melkein normaaliksi. Sari epäili, että on ottanut itseensä vastalaukka harjoitukset. Kun se jalka jää juuri ponnitus jalaksi siinä vaikeammassa suunnassa. Niin täytyypi alottaa vähän helpommin niitä vastalaukkoja, kunnes saa lisää tasapainoa:)
Luulen, että ei se olisi välttämättä edes haitannut, vaikka tunnille oltaisiin menty, mutta jätettiin nyt varmuuden vuoksi väliin. Tunti on varmaan perjantaina seuraavan kerran.

Barbulla on ilmeisesti siis muutenkin vähän huonompi sen turvonneen jalan verenkierto, koska siinä on ollut aina ne ylimääräset nesteet (kun Barbulla on siis ihan luonnostaan nestettä jaloissa, kun sillä ei ole mitkään täykkärin jalat).

Sitten tässä on ollut vähän kengittäjä ongelmaa! Kun vaihdoimme siis siihen uuteen kengittäjään tässä jokunen aika sitten. Mutta yksi tallilla, jonka hevosen se kengittäjä myös kengittää sanoi, että oli nyt sitten kengittänyt päin mäntyä. Pyysin Sarin katsomaan Barbun kengityksen. Ei ollut onneksi niin huonosti kuin sen toisen.

Mutta olisi voinut etusista jättää vähän enemmän tu
kitilaa tjn.. Ja ehkä vähän pitkän näköset oli kaviot. Silti ihan kiva nyt viedä sitten sille samalle kengittäjälle, jos kengittääkin ihan perseelleen sitten joku kerta Barbun... Alkaa nämä kengittäjät loppumaan! Ja tuo kengittäjän piti vielä oikeesti olla hyvä... Hmmmm..... Jos tiiätte oikeesti jotain rauhallisia ja hyviä kengittäjiä niin saa kertoa:)

On taas jäänyt silloin tällöin kirjoittamiseksi tämä, mutta en ole millään kerennyt, kun koulussa on ollut ihan kivasti kokeita, esitelmiä ja tietty läksyjä....
Mulla on niin ikävä kesää! Tuossa ylempänä pari kesä kuvaa Barbusta!:)

Oon joillaikin huomannut blogiteksteissä, sellasseet, että voi painaa oliko mielenkiintoinen, hauska, tylsä jne. blogi teksti. Löysin mistä sen saa, mutta se ei tule tänne ollenkaan! Missä mahtaa olla vika?

Videoita Sarin valmennuksesta 12.1

  Ekassa on vähän keskiravia, mikä nyt ei ole mikään tahdikkain näyttö, kun lässähti vähäsen välikäyntien ja vastalaukan jälkeen.

hiihtoratsastus 6.1.

En olisi ikinä uskonut, että hiihtoratsastus onnistuisi Barbun kanssa!
Mutta niin vain onnistui. Ensin aloitettiin niin, että totutettiin Barbu niihin pitkiin liinoihin. Vähän oli jännittynyt käännöksissä, kun osui kylkiin enemmän. (Meillä oli ratsastusloimi mukana, joka vähensi kyllä myös kosketusta). Sen jälkeen vain hiihtäjä perään. Ei ihmetellyt sitä ollenkaan! Ei pelännyt edes sitä ääntä mikä suksista tulee. Välillä oli vähän jännitynyt tai vähän epäluuloinen, mutta aika pian huomasi, että ei ole mitään hätää. Laukkailtiikin yhellä maastotiellä. Barbulla näytti olevan kivaa :) Lopussa liinojen osuminen kylkiin ei edes haitannut.

Olen tosi onnellinen, että Barbu ei tässä perinteiseen tapaan Barbuillut! Oltiin kyllä hiihtäjän kanssa aluksi aika varmoja, että saisi edes jonkunmoisen kilarin, mutta Barbu yllätti meidät =)




Sitten vielä lukijat! Olisi kiva, että kommentoisitte tekstiä. Ihan mitä vain, tai vaikka kommentti, että "luin merkinnän!" Kiitos!:)

valmennusta ja muuta mukavaa.

Barbu pääsi toiseen karsinaan tallillamme. Edellinen oli sikäli huono, että sijaitsi juuri ihan käytävän reunassa, joka kapeni vielä siitä karsinan kohdasta. Joten aina, kun joku meni ohi Barbu joutui puolustamaan rakasta ruokakuppiiaan. Se taas varmaan välillä stressaannutti Barbua. Mutta nyt ei ole niin huonossa kohtaa karsina, joten Barbu voi ottaa vähän rennommin :) Lisäksi pidän siitä paikasta, koska sen puolen satulahuone on lähempänä, kuin siellä entisellä puolella. Ei tarvitse hakea kaukaa tavaroita:D Karsinat on sillä puolella itseasiassa vähän isompiakin.

Eilen oli valmennus. Alkuun taas iso maneesin ovi oli ylitse pääsemätön asia. Siinä sitten katottiin, ettei saa lähteä viemään- Eli minä jämäkkänä. Ei vain ohjilla vaan muistaa pitää itseni ryhdissä niin silloin keskivartalon lihaksiakin pystyy käyttämään. Barbulla on vähän tapana, että ainakun pelottaa niin ei tarvitse kuunnella ohjas otteita yhtään. Vaan silloin saa jyllätä eteenpäin, samalla katsoa järkyttyneenä ja olla vähän sivuttainkin. Ei se kuitenkaan ihan käsistä lähde eikä vauhti kiihdy toiseen askellajiin, vaan se on sellaista puskemista eteenpäin. Katsottiin nyt, että niin ei onnistu. Kyllä se sitten rupesi kuuntelemaan, ja tulemaan tosi kivan tuntuiseksi. Eikä ovikaan ollut sittenkään ihan ylitse pääsemätön asia.

Pikku hiljaa Barbu tuli niin kivaksi ratsastaa, että ratsastus tuntui hetkittäin helpolta. Laukan nostotkin on tullut meillä paremmiksi. Nykyään ne nousee paremmin. Oon itse häslännyt aikasemmin niissä (ex-ravureilla ratsastus ajalta tullut vähän tällänen). Nyt oon tajunnu siirtää pohkeiden paikkaa rauhallisesti ja antaa ihan pienen merkin ja tsadaa laukka nousee heti!:D Barbun laukka on Sarin mukaan parantunut. Se kokoo sitä paljon paremmin nyt kuin ennen. Se tuntuukin tosi kivalta :)

Vastalaukka harjoituksia tehtiin lopussa. (Barbulla on parempi tehä vaikeet asiat loppummassa, kun alku on vielä sellasta "sähellystä" usein ja Barbu on sitä parempi vaan mitä kauemmin ratsastaa). Vasempaan suuntaan nosti tosi hyvin. Laukka oli myös tasapainoisempi kuin oikee. Oikeelle oli tosi vaikeaa nostaa se. Ite asetin liikaa ulos. Ilmeisesti barbullekkin on vaikeempaa nostaa vastalaukka tuohon suuntaan. Kun ei normaalisti noussu Sari päätti helpottaa hiukan niin, että tehtiin voltti vasemmas kieroksessa ja siitä täyskaarto ja jatkettiin vaan samaa laukkaa, että ainakin vastalaukkaa tuli. Tehtiin myös niin, että käännettiin sisäpuolle urasta ja nostettiin laukka kohti uraa, vastalaukkana siis... Pari kertaa se nouksikin, mutta taas seuraavalla kerralla ei. Lopetettiin sitten siihen, kun saatiin se menemään sitä vastalaukkaa.. No harjoitusta, harjoitusta.

Tänään sitten harjoittelinkin niitä vastalaukkoja. Vasen nousi helposti, mutta vasemmassa samaa ongelmaa. Tein taas niin kuin tunnilla, että käänsin sisäpuolelle urasta ja nostin uraa kohti vastalaukan. Onnistui kyllä lopulta sitten, onneksi. Treenasin myös ravipohkeenväistöjä. Jotka on oikeelle helpommat itselleni. Sain kyllä sujumaan ne myös sinne vasemmalle. Tajusin ottaa enemmän ulko-ohjastakin...

Yritän saada jotain treenivideoita tänne, jossain vaiheessa, kun saan jonkun vaan kuvaamaan. Kuvassa Barbu klipattuna. Pyydän anteeksi Barbun järkkyä harjaa, kun en ole mikään mestari sitä leikkaamaan.:(

Tahtoo videokameran!

Just kun katoin noita videoita, jotka kuvattu kameralla, niin ärsyttävän huonolaatusia! Videokamera olisi aika jees! Mutta katsotaan nyt jos joku sen jossain vaiheessa ostaisi, jos tarpeeksi hyvin perustelen. :D Saisi hyvin otettua kaikkia treeni videoita.

Tänään uudenvuoden päivänä kävin maastoilemassa Barbun kanssa. Laukattiin aika paljon.
Eilen irtojuoksutin, ja oli aika vauhdikas... Pelkäsin, että juoksee päin seiniä!:/
Torstaina oli pitkästä aikaa Sarin tunti. Barbu oli vähän sen oloinen, että ei oikein jaksanut keskittyä. Pelkäsi sitä maneesin ovea. Vähän aikaa tehtiin siinä päässä voltteja niin, että oli asetettu pois pelottavasta hirviö ovesta... Sitten ku rupesi rentoutumaan niin jatkettiin koko maneesia. Laukka oli parempaa kuin ravi, tai tuli paremmin kuulolle laukassa. Mutta onneksi Barbu tuntui ihan hyvältä ravissakin lopussa. Tehtiin voltteja ravissa ja laukassa.

Kengittäjä käväisi viime tiistaina. Vähän Barbua jännitti. Oli hyvä ilme aina päällä, kun kengittäjä tuli silittämään vaikka päätä. Katsoi silmät suurina, että "Kuka sä nyt oikein kuvittelet olevas?!". Mutta oli Barbu muuten ihan rauhallinen.
Barbu oli ollut tallinomistajan mukaan aika normaali uudenvuodenaaton yönä, onneksi :)