Alkuverkoissa sain Barbun Sarin tunnilla aika hyvin rennoksi. Barbu ravasi monta kierrosta täysin rentona, kunnes yhtäkkiä Barbu sai päähänsä, että manesiin yhdessä kulmassa on jotain hirmuisen pelottavaa. Ei se ollut kyllä mitään pelleilyä sinäänsä, että ihan aitoa pelkoa varmasti, koska yleensä, kun Barbun saa rennoksi niin ei se sitten enää mitään pöllöile. Jonkin aikaa siinä käytiin sitten "keskustelua" siitä, että voisiko Barbu luottaa minuun tässä tilanteessa. Mentiin aika paljon pientä volttia lähellä päätyä. Jossakin vaiheessa päästiin lähemmäksi jo ovea. Lopuksi päästiin toisessa suunnassa oikein hienosti ohi. Sari antoikin neuvoksi, että pidättää hyvin ennen pelottavaa paikkaa, niin että voi myödätä pelottavan kohdan luona. Näin voi kertoa hevoselle, että uskallan itse myös myödätä pelottavassa kohdassa. Toisessa suunnassakin päästiin myös ohi, vaikka Barbu oli selvästi jännittyneempi, kuin toisessa.
Laukassa ratsastettiin niin, että saatiin takajalkoja enemmän alle. Oltiin kyllä vähän molemmat, heppa sekä minä jo vähän väsähtäneitä, mutta "selvittiin kuitenkin kunnialla". Sari sanoi, että ollaan edistytty siinä asiassa, kun ennen jos laukka vähän lässähti niin jouduttiin pistämään koko laukka poikki. Mutta nyt pystytään korjaamaan laukkaa laukan sisällä :)
Sari puhui tunnilla myös siitä, että voi kuvitella hevosen sellaisiin raameihin. Jos menee pidempänä raami on silloin matalempi, ja kun taas menee korkeammassa muodossa, niin raami on tällöin korkeampi.
Käytiin tänään Sunnuntaina maastossa porukalla. Pakkasta oli aika paljon, mutta aurinko paistoi ja lämmitti! Vauhdikasta maastoa ei tehty, koska mukana oli ensimmäistä kertaa maastossa oleva nuori heppa.
Maastoiluporukka
