Raspaus

Tänään kävi vihdoin eläinlääkäri raspaamassa Barbun hampaat. Ei löytynyt mitään piikkejä tms, mutta Barbu on purrut poskiinsa! Siellä oli jotain vanhojakin jälkiä, joten mistään uudesta jutusta ei ole kyse. Mitään vakavaa se ei ole eläinlääkärin mielestä, vaan joku Barbun oma juttu... Tämä eläinlääkäri siis ei ole ennen Barbua raspannut, vaan se on ollut yksi toinen. En kyllä tiedä onko se toinen sitten huomannut noita puremajälkiä... 

Eläinlääri sanoi, että Barbulla on todella hyvät hampaat, mutta aika pienet ja pehmeät. Hän sanoi myös, että voi olla ettei Barbulla ole enää 20 vuotiaana hampaita! Ihan mukava homma... Onneksi siihen on aika paljon vielä aikaa, koska Barbu on vasta 13-v, eikä se nyt välttämättä niin ihan mene.

Barbua en siis tänään liikuttanut ollenkaan, koska eläinlääri tuli kahdelta ja itse pääsin koulusta vasta vähän ennen kahta. Barbu siis, yllätys, rauhoitettiin raspaukseen. Alkuviikko onkin Barbulla ollut aika helppo. Maanantaina kävelytin maastossa, Tiistaina ratsastin maastossa (tosin laukkasin aika paljon) ja keskiviikkona yksi tallikaverini hoiti Barbun, eikä kerennyt kuin juoksuttamaan.

Huomenna on ehkä Sarin tunti. Jos kuitenkaan ei ole, niin harjoittelen yksin maneesissa voltteja sekä yritän saada laukannostot energisimmiksi ja laukassa enemmän takajalkoja alle. Täytyy itseäni yrittää muistuttaa siitä istunnasta taas. Ryhti on (jälleen kerran) kova sana!